Röntgenhoitajat kantavat vastuuta säteilyturvallisuudesta – erityisasiantuntijuus ansaitsee arvostusta
Suomen Röntgenhoitajat ry:n edustajisto kokoontui syyskokoukseen 23.11. suunnittelemaan liiton toimintaa tulevalle kolmivuotiskaudelle.
Kokouksen tervetulopuheessaan edustajiston puheenjohtaja Elina Manninen summasi yhteen alan nykyistä tilannetta ja myös tulevaisuutta. Manninen totesi, että röntgenhoitajat ovat lääketieteellisen säteilyn käytön, säteilysuojelun ja säteilyturvallisuuden erityisasiantuntijoita. Vastuualue edellyttää kattavaa koulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehittymistä, joka erottaa röntgenhoitajat muista terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Säteilylaki velvoittaa röntgenhoitajat ylläpitämään säteilysuojelullista osaamistaan säännöllisesti, minkä mahdollistaminen on työnantajan tehtävä.
Sosiaali- ja terveyssektorilla rahoituksen niukkuus ja investointien kallistuminen luovat paineita kaikille toimijoille. Diagnostiikan ja sädehoidon yksiköissä tämä näkyy selvästi, sillä laitteiden korkeat hankinta- ja ylläpitokustannukset ja palvelutuotannon laajentuminen sekä kasvu muita terveydenhuollon aloja ripeämmin vaativat mittavia resursseja. Säteilyä käyttävien diagnostisten ja terapeuttisten palveluiden tuottajana röntgenhoitajien roolit ovat keskeisiä: he ovat terveydenhuollossa hoitohenkilöstön ainoat ammattihenkilöt, joilla on lain mukaan oikeus itsenäisesti käyttää säteilyä ja vastata sen turvallisesta käytöstä. Tulevaisuudessa röntgenhoitajien toimenkuvaan on luvassa merkittäviä uudistuksia ammatin kehittyessä muun kehityksen mukana. Uudistukset lisäävät painetta ammattiin valmistavien ammattikorkeakoulujen keskuudessa opetuksen pitämisessä ajan tasalla sekä uusien alueiden haltuunotossa.
Täydennyskoulutus – velvoite ja mahdollisuus
Täydennyskoulutuksen tavoitteena on varmistaa, että röntgenhoitajien osaaminen säilyy ajan tasalla ja vastaa sekä potilaiden että työnantajien tarpeita. Toiminnanjohtaja Päivi Woodin mukaan on tärkeää, että täydennyskoulutukset eivät jää pelkäksi muodollisuudeksi tai ”sädepisteiden metsästämiseksi”, jotta koulutuksilla olisi aidosti vaikuttavuutta. Woodin mukaan Suomen Röntgenhoitajat keräävät aktiivisesti tietoa kentältä täydennyskoulutustarpeesta ja pyrkivät vastaamaan siihen varsin nopeasti. Liitolla on pitkä ja vankka kokemus laadukkaan täydennyskoulutuksen järjestäjänä. Täydennyskoulutuksia suunniteltaessa kuullaan työnantajien sekä röntgenhoitajien toiveita ja tarpeita sekä tuodaan tietoa kansainväliseltä areenalta. Maailmanlaajuisen kehityksen suuntauksia seurataan Suomessakin, tosin viiveellä, toteaa Wood.
Röntgenhoitajan näkökulmasta: Täydennyskoulutusten tulee tarjota käytännönläheisiä työkaluja ja syventää ammatillista asiantuntijuutta. Koulutusten avulla röntgenhoitaja voi kehittää osaamistaan esimerkiksi säteilyaltistuksen optimoinnissa ja uusien teknologioiden sekä kuvaus- ja hoitoprotokollien hyödyntämisessä. Liitto tuo esille valtakunnallisia hyviä käytäntöjä laaja-alaisesti hyödynnettäväksi paikallisen tiedon tueksi.
Työnantajan näkökulmasta: Täydennyskoulutuksilla tulee olla suora vaikutus potilasturvallisuuteen, näyttöön perustuvan käytäntöjen implementointiin ja työn tehokkuuteen. Hyvin koulutetut työntekijät voivat vähentää riskejä, ylläpitää turvallisuuskulttuuria, parantaa diagnostista tarkkuutta ja tehostaa resurssien käyttöä.
Täydennyskoulutussektorilla Suomen Röntgenhoitajat tarjoavat hyvinvointialueille ”avaimet käteen”-periaatteella toteutettuja ammatillisia ja säteilysuojelullisia täydennyskoulutuksia kustannustehokkaasti paikan päällä toteuttavaksi. Liitolla on näistä asiakkaan tilaamista koulutuksista hyviä ja varsin rohkaisevia kokemuksia ja panostamme niihin jatkossakin, toteaa kehittämisasiantuntija Katariina Kortelainen.
Röntgenhoitajien erityisasiantuntijuuden huomioiminen palkkauksessa
Röntgenhoitajien koulutus ja erityisosaaminen eivät tällä hetkellä heijastu oikeudenmukaisella tavalla heidän palkkaukseensa. SOTE-sopimuksen palkkaliiteuudistuksessa ei ole riittävästi huomioitu ammattikunnan vastuualueiden laajuutta ja työn vaatimuksia. Tämä epäsuhta asettaa röntgenhoitajat haastavaan tilanteeseen, erityisesti kun alalle kohdistuu jo valmiiksi merkittäviä taloudellisia paineita, toteaa Manninen. Lääketieteellisen säteilyn riskit eivät ole kadonneet. Päinvastoin nykyaikainen terveydenhuolto nojaa yhä enemmän säteilyn käyttöön diagnostiikassa ja sädehoidossa. Röntgenhoitajien tehtävänä on varmistaa, että säteilyä käytetään turvallisesti ja optimaalisesti, minimoiden potilaiden ja henkilökunnan saama altistuminen säteilylle. Manninen sanoo, että röntgenhoitajien erityisasiantuntijuus, joka kattaa niin säteilysuojelun kuin -turvallisuuden, ansaitsee yhteiskunnassa laajempaa arvostusta. Tämä edellyttää paitsi täydennyskoulutukseen panostamista, myös oikeudenmukaista palkkausta ja ammattikunnan arvon korostamista sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
Edustajisto keskusteli haasteista ja tulevaisuuden ratkaisuista
Lauantaina kokoontunut Suomen Röntgenhoitajat ry:n edustajisto kävi pitkän ja perusteellisen keskustelun röntgenhoitajuuteen liittyvistä tärkeistä kysymyksistä. Keskustelun aikana käsiteltiin muun muassa röntgenhoitajien erityisasiantuntijuuden merkitystä ja siihen liittyviä koulutus- ja palkkakysymyksiä.
Edustajisto joutui myös tekemään vaikeita päätöksiä, joiden tarkoituksena on turvata järjestön toiminnan jatkuvuus ja röntgenhoitajien aseman puolustaminen säteilyn käytön ammattilaisina. Erilaisista vaihtoehdoista keskusteltiin perusteellisesti, ja päätöksissä pyrittiin huomioimaan laaja-alaisesti erilaisten päätösten vaikutukset toimintaamme ja jäsenistöömme. Selvää kuitenkin oli, että liiton rooli röntgenhoitajuuden puolestapuhujana on tällä hetkellä äärettömän tärkeä, jotta röntgenhoitajat ovat itse vaikuttamassa tulevaisuutemme ja tekemässä itse siihen liittyviä valtakunnallisia päätöksiä. Vain röntgenhoitajat tuntevat ammattimme ja sen vaatimukset. Vain vaikuttamalla ja osallistumalla turvataan röntgenhoitajien asema ja työn kehittyminen jatkossakin.
Tulevaisuus vaatii tekoja
Röntgenhoitajien työn erityispiirteiden huomioiminen on olennaista sekä terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden että potilasturvallisuuden kannalta. On tärkeää, että sekä päätöksentekijät että työnantajat tunnistavat roolin merkityksen ja investoivat röntgenhoitajien osaamisen kehittämiseen. Vain näin voidaan varmistaa, että säteilyn käyttö terveydenhuollossa pysyy turvallisena, tehokkaana ja vaikuttavana.
– Liittomme on, on ollut ja tulee olemaan teidän edunvalvojanne, asiantuntijuuttanne arvostava, kehittävä ja kehittyvä liitto. Liitto toimii ammattikuntamme eteenpäin luotsaajana terveydenhuollon sektorilla, niin ammatillisen kuin taloudellisenkin edunvalvonnan etulinjassa sinua varten, sanoo Manninen.