Röntgenhoitajia ehdolla alue- ja kuntavaaleissa
Äänestys alue- ja kuntavaaleissa alkaa ennakkoäänestyksellä 2.–8.4. varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.4.
Röntgenhoitajien asiantuntemusta kaivataan päätöksenteossa juuri nyt, kun hyvinvointialueet kehittävät toimintaansa vakiinnuttaaksensa sen niin taloudellisesti kannattavaksi kuin yhteiskunnallisesti asukkaitaan paremmin ja tehokkaammin palvelevaksi. Röntgenhoitajilla on laaja-alainen ymmärrys potilaan hoitoketjun diagnostisista alkuvaiheista, jonka perusteella valtaosa hoitopäätöksistä tehdään.
Hyvinvointialueiden henkilöstöstä suurin osa koostuu diagnostisten alojen ja hoitotyön ammattilaisista. Röntgenhoitajat tekevät työtä terveydenhuollon eri osa-alueilla perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa ja kantavat suuren vastuun lääketieteellisen säteilyn käytön sekä magneettikuvantamisen turvallisuudesta. He varmistavat, että potilaat saavat turvallista ja laadukasta hoitoa ja tutkimusta eri kuvantamisen ja terapian osa-alueilla.
Keräämme listan jäsenistämme, jotka ovat ehdokkaina alue- ja/tai kuntavaaleissa. Lista päivittyy sitä mukaa, kun saamme tiedon ehdokkaalta itseltään. Jos halua tietosi listalle ole yhteydessä toimisto@sorf.fi
Tällä listalla on lueteltu ne Suomen Röntgenhoitajat ryn jäsenet, jotka ovat ehdolla kevään 2025 alue- ja/tai kuntavaaleissa, ja jotka ovat itse meille kertoneet ehdokkuudestaan. Puolueet on lueteltu aakkosjärjestyksessä, samoin ehdokkaat:
Keskusta
-Maarit Markkanen
Röntgenhoitaja
•Röntgenhoitaja AMK •Tehyn valtuuston jäsen •Suomen röntgenhoitajat ry:n hallituksen jäsen •Tehy ao675 puheenjohtaja •Sote ry:n luottamusmies •Tehy tutor Olen periksiantamaton Pohjalaisnainen, joka ei pelkää kovaa työtä ja saa äänensä kuuluviin! Haluan, että sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät saavat heidän ansaitsemansa palkan ja arvostuksen tekemästään työstä. Sosiaali- ja terveysalojen vetovoimaa ja kiinnostavuutta täytyy saada lisättyä. Minulle on erityisen tärkeää myös yksityissektorin asiat ja niihin vaikuttaminen.
Jarmo Myllymäki
palomestari, röntgenhoitaja
Haluan olla mukana tekemässä turvallista Helsinkiä. Kokonaisturvallisuus tehdään yhdessä asukkaiden, kaupungin ja viranomaisten kesken. Käsite on kokonaisuudessaan hyvin laaja, se sisältää monia erilaisia asioita. Turvallisuus on kokemus siitä, että saa apua ajoissa ja apu on siihen tilanteeseen tarpeellista, sekä riittävää. Vierastan ajatusta, että kaupunkiin olisi syntymässä sellaisia alueita, että siellä olo koetaan jollain tavalla vaaralliseksi. Siihen vaaditaan hyvää suunnittelua, ihmisten kuulemista ja tietenkin vastaamista siihen, jos jotain ikävää tapahtuu. Turvallisuuteen liittyvät palvelut ovat myös lähipalveluita mitä suurimmassa määrin. Kaikissa kaupungin toiminnoissa on aina syytä pohtia, mitkä asiat ovat todella tarpeellisia asukkaisen ja täällä käyvien ihmisten kannalta. Talous on siis kaiken perusta, koskaan ei voi luvata sellaisia uusia tai edes ylläpitää sellaisia nykyisiäkään toimintoja, mihin ei ole suunniteltu resursseja. Kaikki ihmisille asiat eivät vaadi kuitenkaan valtavia summia pääomia. Tällaisia ovat kaupunkimiljöössä lähiliikuntamahdollisuudet, ovat ne sitten puistoja tai kävelyteitä, joita pidetään kunnossa kelien mukaisesti. Minulla on pitkä, yli 20 vuoden, kokemus toimisesta kunnallisena luottamushenkilönä, niin valtuutettuna, kaupunginhallituksen, sekä eri lautakuntien puheenjohtajana entisestä kotikaupungistani Raahesta. Uskallan siis todeta, että tuon voimakasta arkirealismia päätöksentekoon, kun pyrin mukaan Helsingin kaupunginvaltuustoon. Tämän vaalikampanjoinnin aikana olen havainnut, että yllättävän moni asia on samanlainen eri puolella Suomea. Päätöksenteossa pohditaan monia asioita, joita joudutaan tekemään kaikkialla eli miettimään mikä on tärkeää ja mikä ei. Tämä kokemus ei ole uusi minulle. Terveydenhuollon asiat ovat luonnollisesti myös minun mielessäni, olen koko ajan korostanut sitä, että kokonaisturvallista ja myös edullista on hoitaa, sitä tarvitsevia oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Helsingissä on hyvin toimivat terveydenhuollon palvelut loppujen lopuksi. Ne ovat helposti saatavilla ja lähellä, ainakin verrattuna moneen muuhun paikkaan tässä valtakunnassa. Tästä on syytä pitää kiinni myös tulevaisuudessa, sillä on meidän käsissämme on miten kaupunki kehittyy, miten asukkaat saavat erilaisia tarvitsemiaan palveluita ja miten turvallinen Helsinki saavuttaa entistä paremman tulevaisuuden.
Riikka Turunen
Röntgenhoitaja, kunta- ja aluevaltuutettu
Olen Riikka Turunen, 46-vuotias pyhtääläinen. Olen mukana kevään Tehyn valtuustovaaleissa, koska koen olevani vastuunkantaja ja huolenpitäjä! Menestymme työtä tekemällä ja toisistamme välittämällä. Tulevaisuutta rakennetaan kantamalla vastuu itsestämme, toisistamme ja työympäristöstämme. Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varhaiskasvatus on murroksessa ja muutosjohtamista sekä lähijohtamista tarvitaan enemmän kuin koskaan. Uskon inhimillisyyteen, oikeudenmukaisuuteen, työntekoon ja yrittäjyyteen. Uskon myös yhdessä tekemisen voimaan – jos toimeen ei tartuta, mikään ei taatusti muutu paremmaksi. Kannetaan vastuuta yhdessä!
Kokoomus
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, THM, röntgenhoitaja
Tehyläinen kaupunginvaltuutettu Kolmen nuoren äiti Helsinkiläinen kansanedustaja Eduskunnan hoitotyön verkoston vpj. Sairaanhoitajien koulutussäätiön ansiomitali hoitotyön koulutuksen, tutkimuksen ja ammatillisen toiminnan hyväksi tehdystä työstä 2020 Lue lisää ajatuksistani www.sarisarkomaa.fi
SDP
Laura Maisonvaara
Yhteiskuntatieteiden maisteri, röntgenhoitaja, lähihoitaja
Hyvinvoiva henkilöstö on laadukkaiden palveluiden perusta Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja saatavuus riippuvat ennen kaikkea henkilöstöstä. Ilman riittävästi resursoitua ja hyvinvoivaa henkilökuntaa emme voi taata sujuvia palveluita. Röntgenhoitajana näen päivittäin, miten työkuorman kasvu ja resurssien niukkuus vaikuttavat työntekijöiden jaksamiseen, työssä viihtymiseen ja alan pitovoimaan ylipäänsä. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työoloihin ja koulutusmahdollisuuksiin on panostettava. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota ennaltaehkäisyyn ja tarjota erilaisia vaihtoehtoja tueksi työssä jaksamiseen. Työhyvinvoinnin kohentuminen ei ole vain työntekijöiden etu, vaan se näkyy suoraan palveluiden tehokkuudessa ja laadussa. Kun henkilöstö voi hyvin, potilaat ja asiakkaat saavat parempaa hoitoa. Nyt on aika tehdä valintoja, joilla turvataan sekä työntekijöiden että asukkaiden hyvinvointi – niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla.