Kannanotto vainajakuvantamisen edellyttämästä täydennyskoulutuksesta
Suomessa kuolee vuosittain noin 60 000 ihmistä, joista 8 000:lle tehdään lain edellyttämä oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys ruumiinavauksineen. Tarpeen vaatiessa vainajista otetaan röntgenkuvia ja hammasröntgenkuvia tunnistamista varten.
Kansainvälisesti osana kuolemansyyn tutkintaa ja uhrintunnistusta käytetään yhä enemmän myös leikekuvantamismenetelmiä, erityisesti kuolemanjälkeistä tietokonetomografiaa (PMCT). Vainajakuvantaminen oikeuslääketieteen ja rikostutkimuksen tarkoituksiin kuuluu forensisen radiografian alaan, jonka kansainvälisiä suosituksia julkaisee International Association of Forensic Radiographers (IAFR).
Tutkimustiedon perusteella IAFR suosittelee, että PMCT-tutkimuksia tekevät tutkinnon jälkeistä täydennyskoulutusta saaneet röntgenhoitajat. Juridisesti pätevä ja teknisesti laadukas kuvantaminen edellyttää röntgenhoitajien koulutukseen kuuluvaa syvällistä ymmärrystä leikekuvantamisen tekniikasta, säteilysuojelusta, artefaktoista ja laadunvarmistuksesta. PMCT-tutkimuksiin liittyvät oikeuslääketieteelliset näkökulmat eivät pääsääntöisesti kuulu röntgenhoitajien peruskoulutukseen.
Laadukas PMCT-toiminta edellyttää ymmärtämystä kuolemansyyntutkintaan ja rikostutkintaan liittyvästä lainsäädännöstä, vainajien kanssa työskentelyyn liittyvistä terveys- ja turvallisuustekijöistä sekä PMCT-tekniikoista. PMCT-kuvadata voi toimia oikeudellisena todistusaineistona, joten kuvantamisprosessin on täytettävä oikeuskelpoisen näytön vaatimukset. Röntgenhoitajien tulee saada perehdytystä oikeuslääketieteellisestä todistusaineistosta ja sen käsittelystä, sillä he voivat joutua toimimaan oikeudenkäynneissä todistajina.
PMCT-toimintaan osallistumisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, sillä vainajien kanssa työskentely voi olla sekä henkisesti että fyysisesti kuormittavaa. Röntgenhoitajalla on oltava oikeus astua toiminnasta sivuun ja palata mukaan omien voimavarojensa mukaisesti, eikä työntekijöitä tule painostaa vainajakuvantamiseen. Työn luonne aiheuttaa kohonnutta riskiä traumaperäiselle stressihäiriölle (PTSD), jota voidaan ehkäistä psykoedukaatiolla.
Työntekijöillä tulee olla tiedossa selkeät väylät avunsaantiin Käypä hoito -suositusten mukaisesti.
Vainajakuvantaminen sisältää myös fyysisiä työturvallisuusriskejä (mm. biologiset altisteet, tartunta-taudit, kemialliset aineet, ergonomiset haasteet). Työturvallisuuden varmistamiseksi röntgen-hoitajien tulee saada perehdytys infektioturvallisuudesta ruumiinavaustoiminnassa ja asianmukaisten suojavarusteiden käytöstä. Lisäksi röntgenhoitajien tulee olla tietoisia mahdollisuudesta, että vainajien mukana voi kulkeutua poikkeuksellisia riskiesineitä, kuten teräaseita ja räjähteitä.
Suomen Röntgenhoitajat ry ja forensisen radiografian jaosto suosittelevat, että PMCT-tutkimuksia suorittavat forensiseen radiografiaan tutkinnon jälkeistä koulutusta saaneet röntgenhoitajat. Ammattitaidon ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa täydennyskoulutusta, joka kattaa sekä tekniset että työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät näkökulmat.
24.3.2025
Suomen Röntgenhoitajat ry