Vaikuttavaa kuvantamista kestävällä tavalla
Kuvantaminen tuottaa tietoa, mutta samalla se jättää jäljen.
Kestävä kuvantaminen kutsuu pysähtymään sen äärelle, millaisia vaikutuksia arjen valinnoilla on – ympäristöön, potilaisiin ja terveydenhuollon tulevaisuuteen.
Onko kestävä terveydenhuolto sinulle käsitteenä tuttu? Kestävä kehitys on vähitellen siirtynyt globaaleista tavoitteista kohti paikallisia ratkaisuja ja arjen valintoja ohjaavaksi periaatteeksi. Terveydenhuollon – ja erityisesti lääketieteellisen kuvantamisen – kontekstissa se on kuitenkin vielä melko vähän puhuttu näkökulma, vaikka alan ympäristövaikutukset ovat merkittäviä.
Ilmastonmuutoksen ja terveyden välinen yhteys on kiistaton. Ääri-ilmiöiden lisääntyminen, ilmanlaadun heikkeneminen sekä puhtaan juomaveden rajallisuus ovat esimerkkejä muutoksista, jotka lisäävät sairastavuutta ja kuormittavat terveydenhuoltoa maailmanlaajuisesti. Maailman terveysjärjestö WHO on todennut ilmastonmuutoksen olevan aikamme merkittävin yksittäinen terveysuhka. Paradoksaalisesti terveydenhuolto itse tuottaa arviolta 4–10 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Kuvantamisen ympäristövaikutukset syntyvät koko tutkimusketjun varrella. Kuormitusta aiheuttavat muun muassa infrastruktuuri, potilaiden ja henkilöstön liikkuminen, laitteiden sähkönkulutus, lääke- ja varjoaineet, kertakäyttöiset tarvikkeet sekä datan tallennus ja käsittely. Yksittäinen tutkimus vaativine resursseineen voi tuntua vähäpätöiseltä, mutta kokonaisuus muodostuu tuhansista toistuvista valinnoista.
Kestävässä terveydenhuollossa ei kuitenkaan ole kyse vain ympäristövaikutuksista, vaan siihen sisältyvät myös taloudelliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on raportoinut, että noin 20 % terveydenhuollon palveluista ei ole tarkoituksenmukaisia. Kuvantamisen osalta arviot ovat vielä korkeampia: joidenkin selvitysten mukaan jopa 20–50 % tutkimuksista on matalahyötyisiä tai epätarkoituksenmukaisia, joskin alueellinen ja tutkimuskohtainen vaihtelu on suurta. Kestävä ja vaikuttava kuvantaminen edellyttääkin korkeaa ammatillista osaamista, kliinistä harkintaa ja teknologista ymmärrystä, mutta myös tiivistä vuoropuhelua eri ammattiryhmien välillä.
Euroopan radiologiyhdistyksen ESR:n lanseeraama Green Imaging Department (GreenID) -sertifikaatti tarjoaa organisaatioille viitekehyksen kuvantamisen ympäristöllisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävämpään toteuttamiseen. GreenID koostuu yhdeksästä osa-alueesta, joissa tarkastellaan muun muassa laitteiden käytön optimointia, energiankulutuksen seurantaa, henkilöstön osaamista sekä kliinisen hyödyn vahvistamista. Lisätietoa ja muun muassa on-demand-luentoja aiheesta löytyy ESR:n verkkosivuilta: www.myesr.org/greenid(siirryt toiseen palveluun)
Vaikka sertifiointi onkin organisaatiotason työkalu, kestävyyssiirtymä tapahtuu arjessa. Siksi kestävyys on tärkeää nostaa keskusteluun työyhteisöissä ja nähdä se osana ammatillista vastuuta. Ehkä näin vuoden lähestyessä päätöstään onkin hyvä hetki pysähtyä pohtimaan omien toimiemme vaikutuksia – ja ehkä myös sitä, mitkä niistä ovat aidosti vaikuttavia. Lopulta kestävä kuvantaminen ei ole lisätehtävä tai trendi, vaan olennainen osa laadukasta, vastuullista ja tulevaisuuteen katsovaa terveydenhuoltoa.
KIRJOITTAJA Tiina Nousiainen työskentelee Sairaala Novassa. Hän on Suomen Röntgenhoitajat ry:n kv-koordinaattori ja hallituksen jäsen sekä kansallisen magneettiturvallisuustyöryhmän MaSan jäsen.