Ammattimme altistaa stressireaktioille -turvallinen työyhteisö voi tukea niiden läpi
Röntgenhoitajat kohtaavat työssään tilanteita, jotka voivat laukaista voimakkaitakin stressireaktioita. Oireiden tunnistaminen, niistä puhuminen ja oikea-aikainen tuki ovat avainasemassa, jotta kuormitus ei kasva hallitsemattomaksi eikä heijastu työkykyyn tai arkeen. Turvallinen ja psykologisesti vakaa työyhteisö voi olla ratkaiseva tuki stressireaktioiden läpikäymisessä.
Röntgenhoitajat altistuvat työssään tilanteille, jotka voivat aiheuttaa stressireaktion. Stressireaktion oireet on hyvä oppia tunnistamaan ja hakemaan niihin tarvittaessa apua. Hoitamattomana ne voivat vaikuttaa työntekoon ja johtaa työkyvyttömyyteen sekä heijastua yksityiselämään. Mikä näitä stressitilanteita voi aiheuttaa ja kuinka tunnistamme ne?
Jokainen meistä, niin työssä kuin vapaa-ajalla, voi joutua kokemaan tai todistamaan jotain itselleen epätavallisen järkyttävää. Kokemukseen voi liittyä kuolema, vakava loukkaantuminen tai sellaisen vaara, sekä myös fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen. Järkyttävä tapahtuma ei edes vaadi suurta tai vakavaa tilannetta vaan kokemuksen henkilökohtaisuus vaikuttaa merkittävästi reagointiin. Stressireaktio voi laueta jo yhdestä tapahtumasta tai tilanne voi kasautua ennen laukeamistaan. Stressireaktio on normaali elimistön suojautumisen ilmiö, eikä aina kaipaa ammatillista apua.
Äkillisessä stressireaktiossa oireet hälvenevät muutamien tuntien tai päivien aikana, äkillisessä stressihäiriössä oireet kestävät kahdesta päivästä neljään viikkoon ja traumaperäisessä stressihäiriössä oireet kestävät yli kuukauden. Stressireaktiot aiheuttavat sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita. Univaikeudet, ärtyisyys, keskittymisvaikeudet, korostunut varuillaanolo ja pelkotilat ovat mahdollisia oireita. Mieleen voi palata ahdistavia mielikuvia tai painajaisia ja stressin laukaissutta tapahtumaa muistuttava toiminta voi laukaista ahdistuneisuuden. Stressireaktiot voivat aiheuttaa välttämiskäyttäytymistä, jolloin vältellään tiettyjä tilanteita, kuten modaliteetteja tai erityistä työvuoroa (ilta, yö, viikonloppu), ja silloin voidaan myös paeta tilannetta päihteisiin tai liialliseen työntekoon.
Stressireaktiossa tulisi pyrkiä rauhoittamaan tilanne ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Ensimmäisenä vuorokautena ei tulisi olla yksin, sillä reaktio voi äkisti voimistua. Voimakaskin reaktio on normaalia ja tulee tiedostaa, että jokainen reagoi yksilöllisesti ja mitään oikeaa tai väärää tapaa ei ole olemassa. Arkirutiinit ja omasta itsestään huolehtiminen esim. ruokailujen ja levon kautta tulisi olla avainasemassa.
Psykologinen jälkipuinti ei ehkäise traumaperäistä stressireaktiota ja joissakin tilanteissa se voi jopa voimistaa stressioireita. Kanadalaisessa tutkimuksessa todettiin, että traumaattisten työvuorojen lopuksi pidetty 30 minuutin lepoaika, jonka aikana annettiin mahdollisuus vertaispuheelle, vähensi masennusoireita, vaikka se ei vaikuttanutkaan traumaperäisen stressihäiriön esiintyvyyteen. Tapahtuman läpikäynti ja siitä puhuminen tulisi tehdä vasta sitten, kun on itse siihen valmis.
Lääkärin, psykiatrin tai psykologin puoleen tulisi kääntyä, mikäli oireet ovat voimakkaat ja vaikeuttavat merkittävästi toimintakykyä ja sosiaalisia tilanteita. Tällöin avun piiriin tulisi hakeutua jo lähipäivien tai lähiviikkojen aikana tapahtumasta.
Ymmärrys stressireaktioista, stigman vähentäminen ja työyhteisön hyvä psykologinen turvallisuus ennaltaehkäisee stressiä. Joten tiedostetaan ammattimme tuoma kuormitus ja vaaratilanteet, tuetaan toisiamme mahdollisissa stressitilanteissa ja luodaan työhön luotettava ja turvallinen ilmapiiri. On aika luoda työyhteisön yhteisille kahvitauoille aivan uudenlainen merkitys.
KIRJOITTAJA Maija Häkkinen työskentelee kolmivuorotyössä Kanta-Hämeen keskussairaalassa/ Ahveniston sairaalassa. Työpaikalla vastuualueina ovat natiivikuvantaminen sekä angiografiat, joiden lisäksi päivystys-/traumakuvantaminen on lähellä sydäntä. Maija on Suomen Röntgenhoitajien hallituksen jäsen ja toinen opiskelijavastaavista sekä toimii lisäksi Uudenmaan Röntgenhoitajien puheenjohtajana.
Lähteet:
Eerola Hannaleena, Lääkärikirja Duodecim, Äkillinen stressireaktio ja stressihäiriö(siirryt toiseen palveluun), 8.2.2024
Korhonen Auri, Finnhelp, Posttraumaattinen stressi auttajilla -luento, 10.10.2025
Käypä hoito -suositus, Duodecim, Traumaperäinen stressihäiriö, luettu 01/2026(siirryt toiseen palveluun)