Journal of Clinical Radiography and Radiotherapy

AUTHORS
Iina Salonen – Röntgenhoitaja (AMK), Turun yliopistollinen keskussairaala, iina.salonen@varha.fi
Johanna Rejström – Röntgenhoitaja (AMK), Turun yliopistollinen keskussairaala, johanna.rejstrom@varha.fi
Säde Huhtanen – TtM, lehtori (sij.), Turun ammattikorkeakoulu, sade.huhtanen@turkuamk.fi
Jarno Huhtanen – TtM, PgD, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, jarno.huhtanen@turkuamk.fi

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet: MRI-tutkimusten yleistyessä myös Gd-tehosteaineiden käyttö on lisääntynyt. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tarkastella Gd-tehosteaineiden turvallisuutta lasten MRI-tutkimuksissa. Tavoitteena oli selvittää mitä tutkimusta aiheesta on tehty, minkälaisia turvallisuusriskejä Gd-tehosteaineiden käytössä on lasten MRI-tutkimuksissa ja voidaanko Gd-tehosteaineiden käyttöä vähentää.

Menetelmät: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus toteutettiin hakemalla tietoa Gd-tehosteaineiden käytöstä lasten MRI-tutkimuksissa vuosilta 2012–2022 PudMed- ja EBSCOhost-tietokannoista. 25 artikkelia valikoitui kirjallisuuskatsaukseen sisällön ja JBI-laadunarvioinnin perusteella.

Tulokset: Gd-tehosteaineiden käyttöä lasten MRI-tutkimuksissa on tutkittu kansainvälisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Makrosykliset Gd-tehosteaineet gadobutroli, gadobeenihappo ja gadoteerihappo ovat yleisesti ottaen turvallisia ja tehokkaita nykyisellä 0,1 mmol/kg annostelulla. Gd-tehosteaineiden käyttöä on mahdollista vähentää tai korvata DWI-, FLAIR- ja 3D-sekvensseillä. Gd-tehosteaineiden tyypillisin turvallisuusriski on gadoliniumin kertyminen aivokudokseen. Gd-tehosteaineiden turhaa käyttöä tulee välttää lapsipotilailla, koska intrakraniaalisen kertymän pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tunneta.

Asiasanat: Magneettikuvaus, gadolinium, lapsipotilas, turvallisuus, tehosteaine

Abstract

Aim of the study: As MRI has become more common, the use of gadolinium-based contrast agents (GBCAs) has increased. This descriptive literature review summarizes recent research articles on the safety of GBCAs in pediatric MRI studies. Our aim is to recognize possible safety risks of the use of GBCAs in pediatric MRI and investigate possible ways to reduce the use of GBCAs in this patient group.

Methods: In this literature review databases PubMed and EBSCOHost were used to search studies discussing GBCA’s in pediatric MRI between 2012-2022. A total of 25 articles were selected after evaluating their content with JBI-quality standards.

Results: During the past 10 years, the use of GBCA’s in children’s MRI examinations has been studied internationally. Macrocyclic GBCAs gadobutrol, gadobenic acid and gadoteric acid were considered safe and efficient with the current dosage of 0,1 mmol/kg. The use of GBCAs could be reduced and replaced with DWI, FLAIR, and 3D sequences. The intracranial deposition of GBCAs found on both linear and macrocyclic contrast agents was considered a safety risk. It is encouraged to avoid unnecessary use of GBCAs in children, since the possible long-term effects of intracranial deposition remains unknown.​

Keywords: MRI, gadolinium, pediatric patient, safety, contrast media

Read the whole article with the whole list of references

Olkkonen Heidi, Röntgenhoitaja (YAMK) HUS Kuvantaminen
Metsälä Eija, Dosentti, Yliopettaja Metropolia ammattikorkeakoulu

Tavoite: Katsauksen tarkoituksena oli kuvata intraoperatiivisten magneettitutkimusten turvallisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä.

Menetelmät: Scoping katsaus toteutettiin vuosina 2018 ja 2019 sekä lisähaku vuonna 2022 käyttäen tietokantoja Cinahl (EBSCOhostin kautta), Pubmed, Science Direct ja Ovid. Artikkelien julkaisuajankohtaa ei rajattu eikä niiden laatua arvioitu. Ne analysoitiin sisällönerittelyn keinoin.

Tulokset: Lopulliseen katsaukseen päätyi 23 eri maissa julkaistua artikkelia. Valituista artikkeleista muodostui kolme intraoperatiivisen magneetin turvallisuuteen liittyvää pääluokkaa: 1) potilaan valmistelu ja anestesia, 2) tilojen ja toiminnan suunnittelu sekä 3) henkilökunnan toiminta. Normaalista magneettitutkimuksesta poikkeavia erityisesti intraoperatiivisten magneettitutkimusten turvallisuudessa huomioitavia tekijöitä muodostui neljä pääluokkaa: 1) leikkaussalin henkilökuntaan liittyvät tekijät, 2) leikkaussalin välineet ja tilat, 3) magneettikuvaus ja -tilat sekä 4) potilaan hoito intraoperatiivisissa MK tutkimuksissa.

Päätelmät: Tulokset ovat sovellettavissa intraoperatiivisten magneettiyksikköiden suunnittelussa, ja potilaalle turvallisemman työnkulun suunnittelussa intraoperatiivisiin magneettitutkimuksiin.

ABSTRACT

Aim: The review aims to describe factors associated with safety in intraoperative magnetic resonance imaging (MRI) examinations.

Method: A scoping review was performed during 2018, 2019 and additional search in 2022 using databases Cinahl (via EBSCOhost), Pubmed, Science Direct and Ovid. Publication time of the selected articles was not limited and quality of the selected articles was not assessed. Articles were analysed using content analysis.

Results: The review yielded 23 articles published in various countries. Three main categories depicting safety in intraoperative MRI were formed: 1) patient preparation and anesthesia, 2) planning facilities and work flow and 3) staff operation. Safety features different from other magnetic resonance imaging, specific to intraoperative MRI four categories were formed: 1) operation room staff related factors, 2) operation room equipment and facilities, 3) MRI examination and facilities and 4) patient care in intraoperative MRI examinations.

Conclusions: The results can be used planning intraoperative MRI units and in improving safer workflow for intraoperative MRI examinations.

Keywords: intraoperative magnetic resonance imaging examination, safety, scoping review

Read the whole article with the whole list of references

PhD DISSERTATION

Tarja Tarkiainen
röntgenhoitaja, kliininen asiantuntija, TtM, FT
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopistollinen sairaala

Tutkimuksen tarkoitus ja luonne:
Terveydenhuolto kuuluu korkean riskin toimialueeseen. Lääketieteellisen kuvantamisen vaarat liittyvät säteilyyn, laitteisiin, kuvausprosessiin ja itse kuvatulkintaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa Suomen kuvantamisyksiköissä tapahtuneista potilasturvallisuuteen liittyvistä erilaisista vaaratapahtumista, niiden syistä, seurauksista ja vaikutuksista potilasturvallisuuteen.

Menetelmät:
Tutkimus koostui kolmesta osajulkaisusta. Ensimmäisessä osajulkaisussa tutkittiin säteilypoikkeamiin liittyviä ilmoituksia (n= 293), toisessa potilaiden tekemiä vahinkoilmoituksia (n=1053) ja kolmannessa henkilökunnan tekemiä haitta-ja läheltä piti -ilmoituksia yksiköiden sähköiseen tietojärjestelmään l. HaiProon (n=7287). Aineisto saatiin kolmelta vaaratapahtumaraportteja tallentavilta toimijoilta: Säteilyturvakeskus (STUK), Potilasvakuutuskeskus (PVK) ja Suomen Asiakas- ja potilasturvallisuusyhdistys. Tilastot kerättiin pääosin vuosilta 2007-2017. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja vapaan tekstin osalta myös SPSS-menetelmällä.

Keskeiset tulokset:
Eniten säteilyn käytön poikkeamailmoituksia tehtiin tietokonetomografia (TT) (68,3%) ja natiiviröntgentutkimuksista (26,6%). Suurimmat tarpeettomat säteilyannokset kohdistuivat potilaisiin TT:ssa. Osaamiseen ja inhimillisiin tekijöihin liittyviä virheitä oli n.20%, joista suurin osa tapahtui TT:ssa. Yleisimmät syyt virheisiin olivat varjoaineinjektorin väärä käyttö, väärin valitut protokollat tai väärin sijoitetut leikkeet. Röntgentutkimusten poikkeamia olivat: väärä potilas, väärä tutkimus, puoli tai kohde, potilaan liike, kuvan katoaminen, lähetevirhe tai laitevika.

Potilaat tekivät eniten vahinkoilmoituksia mammografia-, röntgen- ja magneettitutkimuksista. Ilmoitusten yleisimmät syyt olivat virheellinen tai viivästynyt diagnoosi (38,3 %). ja infektion/ komplikaation aiheuttanut hoitovirhe (33,7 %). PVK hyväksyi vahinkoilmoituksista 30% korvattavaksi. Eniten korvattiin röntgentutkimuksiin (54,7 %) ja TT:iin (45,9 %) liittyneitä ilmoituksia. Korvausperusteita olivat mm. viivästynyt, virheellinen tai puutteellinen diagnoosi sekä ammattistandardien noudattamatta jättäminen.

HaiPro-ilmoituksista n.75% liittyi potilaalle aiheutuneeseen haittaan ja neljäsosa läheltä piti -tilanteisiin.   Eniten vahinkoilmoituksia tehtiin TT-tutkimuksista (27%), ATK- ja tiedonsiirtojärjestelmien häiriöistä (n.26%) ja röntgenkuvauksesta (16,9 %). Esihenkilöt arvioivat potilaisiin kohdistuneet riskit merkityksettömiksi tai vähäisiksi (85%). Haittatapahtumia ehkäistiin useimmin keskustelemalla niistä osastokokouksessa. Vakaviksi haittatapahtumissa asia siirrettiin ylemmälle tasolle tai toimintaa korjattiin ja kehitettiin.

Tulosten merkitys radiografian tieteenalalla:
Tutkimus tuotti uutta tietoa kuvantamisen potilasturvallisuustapahtumista ja niiden syistä. Vaaratilannetietoja on kerätty vuosia, mutta vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty.  Tutkimus osoitti, että potilasturvallisuuteen liittyvien tapahtumien analysointi on tarpeellista. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kuvantamisen eri prosesseihin liittyvien vaaratapahtumien suunnitelmallisessa vähentämisessä ja ennaltaehkäisyssä.

Vaaratapahtumatiedot ovat Suomessa jakaantuneet eri tahoille ja kokonaiskuvan hahmottaminen on hankalaa. Tulosten perusteella suositellaan vaaratilanneraportoinnin parempaan hallintaan ja analysointiin kehitettäväksi sähköinen järjestelmä, joka kokoaa tiedon yhteen paikkaan, josta se on helposti saatavilla.   Tutkimus lisää Suomen terveydenhuollon potilasturvallisuuden kansallista kehitystä tulevaisuudessa.

Väitöskirjan tiedot:
Vaara-, haitta- ja läheltä piti -tilanteen Suomen kuvantamiskeskuksissa
Oulun yliopiston tutkijakoulu. Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta. Acta Univ. Oulu D 1688. http://urn.fi/urn:isbn:9789526234199(you will be forwarded to another service)

Yhteyshenkilön yhteystiedot:
Tarja Tarkiainen
tarja.tarkiainen@pohde.fi