Journal of Clinical Radiography and Radiotherapy

AUTHORS
Henna Siltavirta, Röntgenhoitajaopiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu
Kaisa Marttila-Tornio, Lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu
Karoliina Paalimäki-Paakki, Yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu

Abstract

Aim of the study:

The purpose of the research was to examine using the methods of a descriptive literature review, what kind of guidance patients need during the radiotherapy process. The purpose was to map the different subject areas to which the patients’ needs for guidance and information are directed from the patients’ perspectives. The aim of the literature review was to gather a uniform summary of radiation therapy patient guidance for use by employees and students working in the radiation therapy environment.

Methods:

In this literature review databases PubMed, EBSCOHost and Medic were used to search studies discussing guidance needs of patients receiving radiation therapy between 2018-2023. A total of 13 articles were selected after evaluating their content with quality standards.

Results:

The need for guidance of radiotherapy patients is not completely clear. The patients’ guidance needs cover several different areas within the radiotherapy process, and the need for guidance is nevertheless very individual. In addition, the need for guidance varies from patient to patient during the treatment period. The results of the study reveal three aspects of the patient’s guidance needs: individual guidance, disease-related guidance and treatment-related guidance.

Keywords:

Radiation therapy, radiotherapy process, the need for guidance, the need for information, individual guidance

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet:

Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvailla, minkälaista ohjausta potilaat kokevat tarvitsevansa sädehoitoprosessin aikana. Opinnäytetyössä kartoitettiin aihealueita, joihin potilaiden ohjauksen ja tiedon tarpeet kohdistuvat. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kerätä yhtenäinen sädehoitopotilaan ohjausta käsittelevä kooste hyödynnettäväksi sädehoitoympäristössä toimiville työntekijöille ja opiskelijoille.

Menetelmät:

Kuvaileva kirjallisuuskatsaus toteutettiin hakemalla tietoa sädehoitoa saavien potilaiden ohjauksen tarpeista vuosilta 2018–2023 PudMed-, EBSCOhost- ja Medic -tietokannoista. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 13 artikkelia sisällön ja laadunarvioinnin perusteella.

Tulokset:

Katsaus osoitti, että sädehoitopotilaiden ohjauksen tarve ei ole täysin yksiselitteinen. Potilaiden ohjauksen tarpeet kattavat useita osa-alueita sädehoitoprosessin sisällä, ja ohjauksen tarve on hyvin yksilöllistä. Lisäksi ohjauksen tarve vaihtelee potilaskohtaisesti hoitojakson aikana. Potilaiden ohjauksen tarpeista muodostui kolme kokonaisuutta: yksilöllisen ohjauksen tarve sekä sairauteen ja sädehoitoon liittyvät ohjaustarpeet

Asiasanat:

Sädehoito, sädehoitoprosessi, ohjauksen tarve, tiedon tarve, yksilöllinen ohjaus

Lue koko artikkeli lähteineen

KIRJOITTAJAT
Mika Nieminen, Sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtaminen, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Julkaisuvuosi 2023
Metsälä Eija, Ohjaaja, Yliopettaja, Dos

Opinnäytetyön tavoite ja tutkimuskysymykset

Potilaiden saamat sädeannokset tietokonetomo-grafiatutkimuksissa vastaavat jopa puolesta lääketieteellisessä kuvantamisessa käytetystä säteilyn määrästä. Tutkimusmäärien kasvaessa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota erityisesti sädeherkkien elinten saamiin sädeannoksiin. Tekniikan kehittyminen on mahdollistanut erilaisten optimointi-keinojen lisäämisen TT-laitteille sädeannoksen pienentämiseksi.

Eri optimointikeinojen optimaalinen toiminta vaatii myös, että potilas on aseteltu tutkimusta varten juuri oikeaan kohtaan tutkimuspöydälle. Myös potilaan asettelua varten on kehitetty teknologia-avusteisia keinoja tarkemman ja nopeamman asettelun saavuttamiseksi.

Scoping katsauksen tavoitteena oli tutkia tietokonetomografiatutkimuksissa käytettäviä tekoälypohjaisia optimointikeinoja ja niiden vaikutusta potilaan saamaan sädeannokseen. Tutkimus-kysymykset olivat

1) Kuinka paljon ja miksi sädeannokset ovat pienentyneet aikuisilla tehdyissä TT-tutkimuksissa, kun käytetään potilasasettelukameroita?

2) Kuinka paljon ja miksi sädeannokset ovat pienentyneet aikuisilla ja phantomilla tehdyissä pään alueen TT-tutkimuksissa, kun käytetään elinkohtaista annosmodulaatiota?

Menetelmät

Tiedonhakuun käytettiin Cinahl, Pubmed, ScienceDirect ja Proquest-tietokantoja sekä manu-aalista hakua. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien sekä 10-asteikkoisen laadunarvioinnin jälkeen ensimmäisen tutkimuskysymyksen aineistoksi muodostui neljä julkaisua, joista yksi manuaalisella haulla ja toisen tutkimuskysymyksen aineistoksi kuusi julkaisua, joista neljä saatiin manuaalisella haulla.

Tulokset

Tulokset osoittivat elinkohtaisen annosmodulaation olevan tehokas optimointikeino sädeherkkien elinten sädeannoksen pienentämiseksi. Silmien linssien sädeannokset pienenivät phantom tutkimuksilla jopa 59% ja potilailla tehdyissä tutkimuksissakin 54% kyseistä optimointitekniikkaa käytettäessä. Tekniikan optimaalinen käyttö edellyttää, että potilas on aseteltu juuri oikeaan kohtaan tutkimuspöydälle ja oikealle korkeudelle. 20mm virhe potilaan korkeussuunnan keskityksessä voi nostaa potilaan saamaa sädeannosta 7%. Potilasasettelukameroita koskevissa julkaisuissa vertailtiin 3D-kameran avulla tehtyjä potilasasetteluja röntgenhoitajien tekemiin asetteluihin. Potilasasettelukameroiden käyttö osoittautui kaikissa tutkimuksissa mahdollistavan potilaan tarkemman asettelun tutkimukseen kuin hoitajien suorittamana ja näin pienentävän myös potilaiden saamaa sädeannosta. Lisäksi 3D-kameroiden avulla tehty asettelu oli nopeampaa ja vähensi potilaan ja hoitajan välistä fyysistä kontaktia. Potilaan päällä oleva peitto tai jokin valvontalaite saattoi kuitenkin häiritä 3D-kameroiden potilaan hahmotusta ja antaa virheellisen tulkinnan kameralle potilaan asettelusta.

Johtopäätökset

Optimointikeinot pystyvät pienentämään sädeannoksia huomattavasti TT-tutkimuksissa, jos potilas on aseteltu oikein tutkimusta varten. Tämä opinnäytetyö toi esille eri optimointikeinojen vaikutuksen potilaan saamaan sädeannokseen ja sen, miksi potilaan oikea asettelu on tärkeää TT-kuvauksessa. Kasvavat potilasmäärät, kiire sekä nykytekniikan mahdollistama tutkimusten nopeampi suorittaminen saattavat johtaa siihen, että potilaan asetteluun ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota ja luotetaan liikaa laitteen automaattisiin optimointi- ja kuvanparannuskeinoihin.

Opinnäytetyössä tuotiin myös esiin, että potilaan suboptimaalinen asettelu heikentää kuvanlaatua, joka pahimmallaan johtaa potilaan uusintakuvaukseen ja altistaa potilaan ylimääräiselle säteilytykselle. Potilasasettelukameroiden avulla pystytään tarkempaan potilaan asetteluun ja optimaalisempaan säteilyn käyttöön. Pelkästään potilasasettelukameran suunnittelemaan asetteluun ei voi kuitenkaan aina täysin luottaa ja röntgenhoitajan onkin varmistettava, että kameran suunnittelema asettelu on oikein. Mikäli kamerat ovat epäkunnossa tai laitteissa, joissa ei ole asettelukameroita ollenkaan, huolellinen asettelu korostuu entisestään.

Tulokset osoittivat, että tekniikan kehittyessä myös optimointikeinot kehittyvät ja tässä työssä esitettiin niiden hyödyt, mutta myös se mitä aiheutuu, mikäli niitä ei käytetä oikein. Optimikäyttö vaatii huolellisuutta ja tarkkuutta potilaan asetteluun sekä röntgenhoitajan ymmärrystä optimoinnin ja kuvausparametrien vaikutuksesta sädeannokseen ja kuvanlaatuun, joka vaatii jatkuvaa koulutusta röntgenyksiköissä.

Theseus-linkki: URN:NBN:fi:amk-2023112732045