Talous kuralla, osaajista pulaa
Uudet hyvinvointialueet ovat rahapulassa ja joutuneet hakemaan ratkaisuja kestämättömään talousvajeeseen. Tämän myötä moni HVA on päätynyt ratkaisuissaan karsimaan alueensa palveluverkostoa ja keskittämään toiminnat suurempiin yksikköihin. Kuvantamisen palvelut ovat mukana tässä muutoksessa, kun niiden aukioloaikoja supistetaan ja jopa lopetetaan kokonaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vilautti Kansanterveyspäivillä 2024 laskelmia valtion vajaasta budjetoinnista hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet saavat THL:n laskelman mukaan noin 80 prosenttia soteen tarvitsemastaan rahoituksesta valtiolta, pelastustoimelle ei ole laskelmissa varattu rahaa lainkaan. Hyvin vähäisellä järjenjuoksulla pystyy päättelemään nopeasti, että hyvinvointialueet eivät pysty vajetta korjaamaan millään julkisen sektorin tuotoilla.
Paikoin tk-röntgenin lakkauttamisen syynä voi olla jo myös röntgenhoitajapula. Kun osaajia on vähän, heidät keskitetään suuriin yksiköihin, suuriin asutuskeskuksiin. Syrjäseutujen asukkaat narskuttavat yhä vain pettyneempinä hampaitansa ja lähtevät Kela-kyydeillä entistä kauemmaksi myös röntgenpalveluiden perässä. Kela-kyydillä, jonka saaminen oikea-aikaisesti, on useasta vanhuksesta tuntunut melkoiselta ihmeeltä sinänsä.
Hyvinvointialueilta puuttuu vielä pitovoimaa
Syrjäseutuja ja pääkaupunkiseutua koetellut röntgenhoitajapula voi jäädä pitkäaikaiseksi ongelmaksi, jos pitovoimaa ei tunnu löytyvän. Tällä hetkellä meillä pitäisi olla riittävästi työikäisiä röntgenhoitajia hyvinvointialuilla, jos ne koettaisiin kaikkialla houkuttelevina työnantajina.
Hyvinvointialueilla työskentelee Kevan tilaston mukaan noin 2 430 lääketieteellisen kuvantamis- ja laitetekniikan asiantuntijaa, joista kymmenessä vuodessa eläköityy noin 600 osaajaa. Röntgenhoitajista ei ole tilastojen valossa ole pulaa, sillä ammattikorkeakouluista valmistuu seuraavien kolmen vuoden aikana jopa yli 700 röntgenhoitajaa. Kaikkiaanhan työikäisiä laillistettuja röntgenhoitajia Suomessa oli Valviran rekisterissä yhteensä 4 528 röntgenhoitajaa vuoden 2022 lopussa. Lisäksi tiedämme, että yksityissektorilla työskentelee noin 650 röntgenhoitajaa – silti 1 500 röntgenhoitajaa on joissakin muissa kuin röntgenhoitajan tehtävissä tälläkin hetkellä.
Hyvinvointialueiden pitää keksiä uusia keinoja pitovoiman lisäämiseksi. Arvostuksen ja omaan työhön vaikuttamisen lisäksi röntgenhoitajat tarvitsevat luonnollisesti reilun palkan, jolla pystyy elämään normaalia elämää.
KIRJOITTAJA
Helmikuun blogisti Mari Kolehmainen. Hän työskentelee tällä hetkellä perusterveydenhuollossa röntgenhoitajan tehtävissä. Työnsä ohessa Mari opiskelee hoitotiedettä Itä-Suomen yliopistossa. Mari on kolmatta vuotta Suomen Röntgenhoitajat ryn hallituksessa varajäsenen