Kliininen radiografiatiede – Suomen Röntgenhoitajat

Uusin julkaisu 2/2023 Vol. 22

Artikkelien tulee olla aikaisemmin julkaisemattomia. Lehdessä julkaistaan myös tutkittuun tietoon perustuvia katsauksia, tapausselostuksia alaan liittyvistä kehittämistöistä sekä opinnäytetöiden eli pro gradu -tutkielmien, ylemmän ammatikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden, lisensiaattitöiden ja väitöskirjojen lyhyitä esittelyitä. Harkinnanvaraisesti lehdessä voidaan julkaista myös korkeatasoisten ammattikorkeakoulun perustutkinnon opinnäytetöiden esittelyitä.

Kaikki alkuperäisartikkeleiksi tarkoitetut käsikirjoitukset, short communications-artikkelit ja katsaukset käyvät läpi vertaisarvioinnin. Arvioijina käytetään käsikirjoituksen suhteen riippumattomia, väitelleitä tutkijoita tai muita asiantuntijoita. Kirjoittajien nimiä ei tässä yhteydessä ilmoiteta arvioijille eikä arvioijien nimiä kirjoittajille. Käsikirjoituksen kirjoittajille toimitetaan vertaisarviot. Mikäli kahden vertaisarvioijan näkemykset ovat kauttaaltaan ristiriitaisia, hankitaan kolmannen vertaisarvioijan lausunto. Päätoimittajan ollessa jäävi arvioimaan artikkelin laatua, päätöksen sen hyväksymisestä tekee varapäätoimittaja.

Artikkelissa saa olla kokonaisuudessaan noin 30000 merkkiä välilyönteineen (sisältäen tekstin, tiivistelmät, taulukot, kuviot ja lähdeluettelon). Short communication -artikkelissa merkkimäärän tulee olla maksimissaan 15 000 merkkiä. Opinnäytetöiden esittelyjen enimmäispituus on 3500 merkkiä. Artikkelissa (mukaan lukien short communications) taulukoiden ja kuvioiden merkkimäärät arvioidaan siten, että puolen sivun taulukon lasketaan vievän 2250 merkkiä. Teksti kirjoitetaan rivivälillä kaksi A4 –kokoiselle paperille käyttäen vasemmalla 3 cm:n marginaalia. Tavutusta ei käytetä. Kappalejakojen tulee olla selkeät. Sivunumerot merkitään oikeaan yläkulmaan (ei otsikkosivulle).

a) Käsikirjoituksen rakenne (lukuun ottamatta opinnäytetöiden esittelyjä; ks. kohta b):

Käsikirjoituksessa tulee olla
1. Otsikkosivu, jolle kirjoitetaan käsikirjoituksen otsikko, kirjoittajien etu- ja sukunimi, oppiarvo suomeksi ja englanniksi, asema työssä, toimipaikka ja sähköpostiosoite. Lisäksi ilmoitetaan yhdyshenkilön nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero.
2. Tiivistelmä kirjoitetaan samalla kielellä kuin itse artikkeli. Tiivistelmän pituus on noin 1250 merkkiä, ja siinä kerrotaan tekstin keskeinen sisältö (tutkimusraportissa tutkimuksen tarkoitus/tavoite, menetelmät, tulokset ja päätelmät). Tiivistelmän yhteyteen kirjoitetaan 3-5 asiasanaa indeksointia varten. Tekijöiden nimiä ei mainita.
3. Englanninkielinen tiivistelmä (Abstract), jonka on oltava suora käännös alkuperäiskielen tiivistelmästä (ml. asiasanat). Englannin kielen kielentarkastus on kirjoittajien vastuulla. Tekijöiden nimiä ei mainita.
4. Tekstisivut, joissa tekstin jäsentely noudattelee yleisiä tieteellisen artikkelin rakennetta koskevia ohjeita (kirjoituksen luonteesta riippuen soveltuvin osin). Tutkimusraporttiin perustuvassa artikkelissa tulee esittää seuraavat asiat: johdatus aiheeseen, teoreettiset lähtökohdat tai kirjallisuuskatsaus, tutkimuksen tarkoitus/tavoite ja tutkimusongelmat, menetelmät (kohderyhmä, aineiston keruu ja analyysi), keskeiset tulokset ja pohdinta (päätelmät, tutkimuksen luotettavuus ja eettiset näkökohdat sekä tutkimuksen merkitys radiografian alalle). Tutkimusetiikan käsittelyn yhteydessä tulee ihmisiä koskevissa tutkimuksissa kuvata mikä on Tietosuojalakiin perustuva henkilötietojen laillinen käsittelyperuste (Tietosuojalaki 2018/1050 4§; Regulation (EU) 2016/679 6§1) ja/tai kuinka tutkittavan suostumus on hankittu. Väliotsikoiden tulee olla lyhyitä ja selkeitä ja otsikointi enintään kolmitasoista. Pääotsikot kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, toisen tason otsikot pienillä ja kolmannen tason otsikot pienin kursiivikirjaimin. Katsauksissa ja kehittämishankkeita koskevissa tapausselostuksissa sovelletaan edellä kuvattua rakennetta mahdollisuuksien mukaan.
5. Tekstin kirjallisuusviitteet merkitään ilmoittamalla tekijä ja vuosiluku sulkeisiin (Virtanen 2007). Jos tekijöitä on kaksi, merkitään molempien sukunimet (Virtanen & Lahtinen 2007), jos useampia, vain ensimmäisen sukunimi ja ym. (Virtanen ym. 2007). Yhteisöistä merkitään nimi ja painovuosi (Säteilyturvakeskus 2007). Useita viitteitä peräkkäin esitettäessä viitteet järjestetään julkaisuvuoden mukaan vanhimmasta uusimpaan ja samana vuonna julkaistut aakkosjärjestyksessä.
6. Taulukot ja kuviot tehdään kukin erilliselle sivulle numeroituna ja otsikoituna (taulukon otsikko yläpuolelle ja kuvion alapuolelle). Otsikkotekstin tulee kertoa, mitä taulukko tai kuvio esittää. Taulukot ja kuviot numeroidaan juoksevin numeroin, joiden mukaisesti taulukkoon/kuvioon viitataan tekstissä.
7. Lähdeluettelo otsikoidaan ”Lähteet”, ja sen tulee sisältää kaikki ja vain tekstissä mainitut lähteet. Ne luetellaan lähdeluettelossa aakkosjärjestyksessä seuraavasti:

Lehtiartikkeli: Decker S, Iphofen R. 2005. Developing the profession of radiography: Making use of oral history. Radiography 11(4), 262-271. Internet-lähde: European guidelines on quality criteria for computed tomography, http://www.drs.dk/guidelines/ct/quality/ (5.1.2007)

Kirjat: Carlton R, Adler A. 1996. Principles of radiographic imaging. 2nd edition. Delmar Publishers, London. Standertskjöld-Nordenstam C-G, Kormano M, Laasonen EM, Soimakallio S, Suramo I. 1998. Kliininen radiologia. Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä.

Artikkeli kirjassa: Korhola O. 2005. Röntgendiagnostiikan kehitys. Teoksessa: Radiologia Suomessa. Historiikki vuoteen 2005. WSOY, Jyväskylä, 16-21. Virkkunen P, Salonen O. 1999. Kuvantamismenetelmät. Teoksessa: Joensuu H, Roberts PJ, Teppo L. (toim.) Syöpätaudit. 2. painos. Kustannus Oy Duodecim, Vammala, 98-109.

Julkaisut ja ohjeet: Säteilyturvakeskus. 2005. Lasten röntgentutkimusohjeisto. STUK tiedottaa 1/2005. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2006. Terveydenhuollon valtakunnallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin periaatteet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:8. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.

8. Kiitokset (lähinnä tutkimustyön rahoittajille) sijoitetaan artikkelin loppuun ennen lähdeluetteloa.

b) Opinnäytetöiden esittelyjen rakenne: Pro gradu –tutkielmien, lisensiaattitöiden ja väitöskirjojen esittelyt (max. 3500 merkkiä) tehdään seuraavan rakenteen mukaan: – Tekijä(t) – Pro gradu –tutkielman/lisensiaattityön/väitöskirjan nimi – Raportin valmistumis/julkaisuvuosi – Yliopisto ja laitos: – Tutkimuksen tarkoitus ja luonne: (esim. kuvaileva, selittävä, interventiotutkimus) – Menetelmät: (lyhyt kuvaus kohderyhmästä, tiedonkeruumenetelmästä, aineistosta ja analyysistä) – Keskeiset tulokset: – Tulosten merkitys radiografian alalle: – Yhteyshenkilön yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite) Käsikirjoitusten ulkoasua vastaaviin kysymyksiin vastaa lehden toimitussihteeri Katariina Kortelainen katariina.kortelainen(at)suomenrontgenhoitajaliitto.fi). Tekijä(t) vastaa(vat) itse tekstin kielentarkastuksesta.

Alkuperäisartikkeliksi tarkoitetun käsikirjoituksen mukaan tulee liittää saatekirje, josta käy ilmi, onko artikkeli julkaistu samanlaisena jossain muussa julkaisussa, tai onko artikkeli tai sen osa lähetetty arvioitavaksi johonkin toiseen lehteen. Saatekirjeestä tulee käydä ilmi myös tiivistelmän ja koko artikkelin merkkimäärä.

Käsikirjoitus (alkuperäisartikkeleissa saatekirjeineen) tai opinnäytetyön esittely lähetetään vain sähköpostitse doc-muodossa päätoimittajalle (eija.metsala(at)metropolia.fi) ja toimitussihteerille katariina.kortelainen(at)suomenrontgenhoitajaliitto.fi). Saatekirjeessä tulee mainita a) onko artikkelin kirjoittajilla eturistiriitoja (conflict of interest) tutkimuksen suhteen ja b) ihmisiä koskevissa tutkimuksissa mikä on Tietosuojalakiin perustuva henkilötietojen laillinen käsittelyperuste (Tietosuojalaki 2018/1050 4§; Regulation (EU) 2016/679 6§1) ja eläimiä koskevissa tutkimuksissa kuinka eläinten eettinen kohtelu on varmistettu.

Päätoimittaja vahvistaa kirjoituksen saapumisen lehteen vastaussähköpostilla.

Julkaisusopimus: Käsikirjoituksen hyväksymisen jälkeen tekijälle/tekijöille lähetetään allekirjoitettavaksi julkaisusopimus, jolla julkaisuoikeudet Kliininen radiografiatiede -lehdessä siirtyvät Radiografian Tutkimusseura ry:lle ja Suomen Röntgenhoitajaliitto ry:lle. Hyväksymisen jälkeen kirjoitusta ei saa julkaista samassa muodossa kysymättä kirjallista lupaa kustantajalta. Käyttöoikeuden hakeminen tekijänoikeudella suojattuun materiaaliin (ml. taulukot ja kuviot) on kirjoittajan vastuulla.

Kirjoittajan ohjeet päivitetty 26.7.2022
Tulosta itsellesi ohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)

Päätoimittaja
Metsälä Eija, FT, Metropolia ammattikorkeakoulu
Varapäätoimittaja
Siekkinen Mervi, TtT, TYKS

Toimitussihteeri
Kortelainen Katariina, Suomen Röntgenhoitajat

Aronen Hannu, professori, Turun yliopisto
Jussila Aino-Liisa, TtT, Oulun ammattikorkeakoulu
Niemi Antti TtT, Metropolia ammattikorkeakoulu
Paalimäki-Paakki Karoliina, TtM, TtT-opiskelija, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu
Tenhunen Mikko, ylifyysikko, dosentti, HUS Syöpätautien klinikka
Toroi Paula, johtava asiantuntija, dosentti, Säteilyturvakeskus

Päätoimittaja
Metsälä Eija
eija.metsala(at)metropoia.fi
p 050 347 81 77

Toimitussihteeri
Kortelainen Katariina
katariina.kortelainen(at)sorf.fi
p 0400 231791

Uusin julkaisu 2/2023 Vol. 22

Kirjoittajan ohjeet

Arkisto

Toimituskunta

Yhteystiedot

Evästeasetukset