Säännöt

1 §
NIMI, TOIMIALUE JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Suomen Röntgenhoitajat ry, Finlands Röntgenskötare rf . Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään nimeä The Society of Radiographers in Finland (SORF). Säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä yhdistys.

Yhdistyksen kotipaikka on [kp Helsinki] ja toimialueena on koko maa.

2 §
YHDISTYKSEN KIELI
Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi. Yhdistys rekisteröidään ja pöytäkirjat pidetään suomen kielellä.

3 §
YHDISTYKSEN TARKOITUS
Yhdistys on röntgenhoitajia ja ammattiin opiskelevia henkilöitä yhdistävä järjestö. Lisäksi yhdistys yhdistää muita lääketieteellisen kuvantamisen ammattihenkilöitä.

Yhdistyksen tarkoituksena on jäsentensä ammatillinen edunvalvonta ja aseman vahvistaminen. Yhdistys kehittää radiografiaa ja tukee röntgenhoitajien ja muiden lääketieteellisen kuvantamisen ammattihenkilöiden ammatillista kehitystä tarpeiden mukaisesti. Lisäksi yhdistys pyrkii lisäämään alan ammattitietoa ja -taitoa.

4 §
YHDISTYKSEN TEHTÄVÄT
Tarkoituksensa toteuttamiseksi Yhdistys
1. ohjaa ja neuvoo jäseniään ammattiin ja työhön liittyvissä asioissa
2. tukee, kehittää ja seuraa jäsentensä ammattieettistä toimintaa
3. järjestää opinto-, valistus- ja koulutustoimintaa
4. tukee toiminnallisesti ja taloudellisesti radiografian tutkimusta ja kehittämistä
5. vaikuttaa yhteiskunnallisesti radiografian aseman edistämiseksi laatimalla lausuntoja ja kannanottoja sekä tekemällä esityksiä ja aloitteita
6. tekee yhteistyötä eri sidosryhmien ja verkostojen kanssa kansallisella- ja kansainvälisellä tasolla
7. harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa

5 §
TALOUDELLINEN TOIMINTA
Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja sekä asianmukaisella luvalla panna toimeen rahakeräyksiä ja arpajaisia sekä harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

Yhdistys voi hankkia ja omistaa toimintaansa varten kiinteää- ja irtainta omaisuutta. Yhdistys voi myös perustaa rahastoja ja säätiöitä sekä omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä osallistua yhdistyksen tarkoitusperiä edistävien aatteellisten yhdistysten ja säätiöiden toimintaan.

6§
SIDONNAISUUS
Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

7 §
JÄRJESTÖORGANISAATIO
Yhdistyksen järjestöorganisaatio muodostuu rekisteröityneistä yhteisöjäsenistä ja henkilöjäsenistä. Rekisteröityneet
yhteisöjäsenet sekä Suomen Röntgenhoitajat ovat oikeudellisesti ja itsenäisiä yhdistyksiä niine rajoituksineen, joihin ne säännöissään ovat sitoutuneet. Ylintä päätösvaltaa yhdistyksessä käyttää edustajiston kokous.

8 §
JÄSENET
Yhdistys jäsenet ovat henkilö- ja yhteisöjäseniä.

Yhteisöjäsenet

Yhdistys jäseneksi hallitus hyväksyy paikallisen rekisteröidyn röntgenhoitajayhdistyksen yhteisöjäsenenä, jota näissä säännöissä kutsutaan yhteisöksi.

Yhteisöjen jäsenten on oltava röntgenhoitajia tai lääketieteellisen kuvantamisen ammattihenkilöitä tai alalle opiskelevia. Ulkomailla suoritettu vastaava tutkinto tulee todistaa jäsenyyttä haettaessa.

Jäsenyyttä koskeva liittymisanomus on tehtävä kirjallisesti hallitukselle. Yhteisöjen on liitettävä anomukseen säännöt, selvitys toimihenkilöistä sekä jäljennös perustamisasiakirjasta. Uusien yhteisöjen hyväksymisestä yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi päättää hallitus.

Yhteisöjen tulee vuosittain, viimeistään huhtikuussa, lähettää yhdistyksen hallitukselle kertomus tilinpäätöksineen edellisen vuoden toiminnastaan sekä kuluvan vuoden toimintasuunnitelma, jotta se on oikeutettu edustajistossa sovittuun jäsenpalautteeseen.

Yhdistysten jäsenet suorittavat liitolle jäsenmaksun 18 §:n mukaisesti.

Henkilöjäsenet

Henkilöjäsenten on oltava röntgenhoitajia tai lääketieteellisen kuvantamisen ammattihenkilöitä tai alalle opiskelevia henkilöitä. Ulkomailla suoritettu vastaava tutkinto tulee todistaa jäsenyyttä haettaessa.

Henkilö- ja opiskelijajäseneksi pyrkivän on lähetettävä kirjallinen tai sähköinen anomus yhdistyksen hallitukselle, joka päättää jäsenyydestä.

Kannatusjäsen
Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityinen henkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenen hyväksyy hallitus, joka vahvistaa myös kannatusjäsenen jäsenmaksun suuruuden.

9§
JÄSENTEN YLEISET OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Jäseneksi hyväksytyn tulee toimia yhdistyksen sääntöjen ja tarkoituksen mukaisesti, noudattaa edustajiston ja hallituksen päätöksiä sekä pyrkiä toiminnassaan edistämään yhdistyksentarkoitusperiä.

Yhteisöjen jäsenillä ja henkilöjäsenillä on velvollisuutena suorittaa jäsenmaksu liitolle. Maksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmillä.

Yhteisöjäsenet
Jokaisen yhteisön tulee hyväksyttää sääntönsä ja sääntömuutoksensa yhdistyksen hallituksessa ennen niiden hyväksymistä yhteisön omassa elimessä.

Yhteisöjäsenillä on oikeus tehdä aloitteita yhdistykselle. Aloite on toimitettava hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Hallitus ottaa aloitteen käsiteltäväksi sen toimielimen kokouksessa, jonka päätäntävaltaan asia kuuluu.

Yhdistys ylläpitää yhteisöjen jäsenten jäsenluetteloa yhteisöjen lukuun.

Mikäli yhteisö laiminlyö velvollisuutensa tai jättää palauttamatta edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tulevan vuoden toimintasuunnitelman kyseessä olevan vuoden 30.4. mennessä yhteisöpalautetta kyseiseltä tilikaudelta ei suoriteta.

Yhteisön tulee myös varata liiton edustajille puhe- ja läsnäolo-oikeus yhteisön kokouksissa.

Henkilöjäsen
Jäseneksi hyväksytyn henkilön tulee toimia yhdistyksen sääntöjen ja tarkoituksen mukaisesti, noudattaa yhdistyksen periaatteita, eettisiä ohjeita ja päätöksiä sekä pyrkiä toiminnassaan edistämään yhdistyksen tarkoitusperiä. Yhdistys ylläpitää henkilöjäsenten jäsenluetteloa.

Henkilöjäsenillä on äänioikeus edustajiston vaaleissa. Vaaleista säädetään tarkemmin edustajiston kokouksen päättämässä erillisessä äänestys- ja vaalijärjestyksessä.

Henkilöjäsenillä on oikeus tehdä aloitteita yhdistykselle. Aloite on toimitettava hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Hallitus ottaa aloitteen käsiteltäväksi sen toimielimen kokouksessa, jonka päätäntävaltaan asia kuuluu.

10§
EROAMINEN LIITOSTA
Jäsenillä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti tai sähköisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi silloin, kun ilmoitus on annettu.

Jäsenoikeudet päättyvät välittömästi ja velvollisuudet sen kalenterikuukauden päättyessä, jolloin eroaminen on tapahtunut.

11 §
EROTTAMINEN LIITOSTA

Yhteisöjäsen
Yhdistyksellä on oikeus erottaa yhteisöjäsen liitosta, mikäli se on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittaneet yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Ennen erottamispäätöksen tekemistä on yhteisölle varattava tilaisuus antaa selvitys.

Yhteisön erottamisesta päättää edustajisto. Yhteisön erottamiseksi yhdistyksestä vaaditaan, että 2/3 kaikista äänestyksessä annetuista äänistä puoltaa erottamista. Eronnut tai erotettu yhteisö menettää välittömästi kaikki oikeutensa yhdistyksessä.

Yhteisö voi valittaa päätöksestä jättämällä oikaisupyynnön hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamistiedosta. Tässä tapauksessa erottamispäätös voi tulla voimaan vasta kun edustajisto on käsittelyn asian kokouksessaan uudelleen.

Hallitus voi erottaa yllä mainitun jäsenen, joka toimii yhdistyksen tarkoitusperiä tai sen toimielimien päätöksiä vastaan tai rikkoo röntgenhoitajien eettisiä periaatteita tai ei enää täytä laissa taikka liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Henkilöjäsen
Jäsen, joka on jättänyt maksamatta toimintavuoden jäsenmaksunsa, voi hallitus katsoa eronneeksi.

Jäsen, jonka hallitus on erottanut, voi valittaa päätöksestä jättämällä valituskirjelmän hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamistiedon saatuaan, jolloin erottamispäätös tulee voimaan vasta edustajiston kokouksen uudelleen käsittelyn jälkeen.

Erotetun jäsenen velvollisuudet päättyvät sen kalenterikuukauden lopussa, jona erottaminen on tapahtunut. Erotettu jäsen menettää välittömästi kaikki oikeutensa yhdistyksessä.

12 §
YHTEISÖN TOIMINNAN LOPPUMINEN TAI YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN
Yhteisön toiminnan loppuessa tai sen halutessa erota yhdistyksestä, eroaminen tai toiminnan lopettamispäätös on käsiteltävä yhteisön kokouksessa. Päätöksiin vaaditaan, että sen puolesta annetaan vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Yhteisön on ilmoitettava kirjallisesti päätöksen tehneen kokouksen pöytäkirjanotteella yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta edustajiston kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.

Yhteisön toiminnan loppuessa, sen jäljelle jääneet varat siirtyvät yhdistykselle. Yhteisön oikeudet ja velvollisuudet yhdistystä kohtaan raukeavat sen toimintavuoden päättyessä, jolloin eroaminen on tapahtunut.

13 §
LIITTYMINEN TOISIIN JÄRJESTÖIHIN
Yhdisitys voi liittyä jäseneksi sellaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja elimiin, joihin kuuluminen edistää yhdistyksen tarkoituksen toteutumista. Päätöksen liittymisestä tai eroamisesta tekee hallitus.

14 §
YHDISTYKSEN TOIMIELIMET
Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää edustajisto ja toimeenpanovaltaa hallitus.

Edustajisto
Edustajistoon valitaan jokaisesta yhteisöstä alkavaa 200 jäsentä kohden yksi edustaja sekä hänelle varajäsen. Yhteisön edustajamäärä määräytyy kokousta edeltäneen kalenterivuoden lopun henkilöjäsenten lukumäärän mukaan, jotka ovat suorittaneet kyseisen vuoden jäsenmaksunsa.

Yhteisöt suorittavat valinnat yhteisön kokouksessa ja nimeävät edustajansa ja varaedustajansa edustajistoon joka kolmas vuosi sääntöjensä määräämällä tavalla. Valittujen edustajien yhteystiedot tulee toimittaa yhdistykselle valintavuoden 31.3. mennessä.

Edustajistoon valitaan henkilöjäsenten keskuudesta jokaista alkavaa 200 jäsentä kohden yksi edustaja ja hänelle varaedustaja.

Yhdistyksen henkilöjäsenistä edustajiston jäsenen ja varajäsenet valitaan tietoliikenneyhteyden tai teknisen apuvälineen avulla toimitettavalla äänestyksellä, joka tapahtuu yhdistyksen henkilöjäsenten keskuudessa toimeenpantavilla salaisilla vaaleilla joka kolmas vuosi.

Vaaleista annetaan tarkemmat määräykset äänestys- ja vaalijärjestyksessä. Hallitus päättää vaalin aikataulusta ja tarkemmasta toimittamistavasta.

Vaaliajasta on hallituksen nimeämän vaalilautakunnan ilmoitettava jäsenille viimeistään vaalivuoden tammikuun aikana. Ehdokasasettelu tulee tehdä aina kyseessä olevan vaalivuoden 31.3. mennessä sähköisesti yhdistyksen osoittamalla tavalla.

Vaalikelpoinen ja äänioikeutettu edustajiston vaalissa on yhdistyksen yhteisön jäsen tai yhdistyksen henkilöjäsen, joka on maksanut vaalivuotta edeltävän vuoden jäsenmaksunsa ja/tai hänet on hyväksytty jäseneksi vaalivuoden tammikuun loppuun mennessä

Edustajiston jäsen ei voi olla samaan aikaan yhdistyksen hallituksen jäsen.

Edustajisto hyväksyy vaalivuotta edeltävän vuoden kokouksessaan vaalien äänestys- ja vaalijärjestyksen.
Kullakin edustajalla on kokouksessa yksi ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää.

15 §
EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS
Edustajiston järjestäytymiskokous on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa vaalin tuloksen vahvistamisesta.

Edustajiston järjestäytymiskokoukseen kutsutaan valitut uudet edustajiston jäsenet, ei toimikauden päättäviä jäseniä.

Yhdistyksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja avaa edustajiston järjestäytymiskokouksen ja johtaa siinä puhetta, kunnes kokous on järjestäytynyt.

Edustajiston järjestäytymiskokouksessa
1. valitaan järjestäytymiskokoukselle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
Mitä näissä säännöissä on määrätty edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kelpoisuudesta, ei sovelleta järjestäytymiskokouksen puheenjohtajaan ja varapuheenjohtajaan
2. valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi
3. valitaan hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet
4. valitaan edustajien joukosta edustajiston puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja
5. järjestäytymiskokouksessa pidettyjen vaalien jälkeen todetaan edustajiston kokoonpano
6. päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

16 §
EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUKSESSA TOIMITETTAVAT VAALIT
Puheenjohtajan vaali
Ehdokasasettelu tulee tehdä aina kyseessä olevan vaalivuoden 31.3. mennessä sähköisesti hallituksen osoittamalla tavalla. Puheenjohtajan vaali toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä.
Etäosallistujien kohdalla suljetuissa lippuäänestyksissä käytetään sähköistä äänestämistä.

Jos puheenjohtajan vaalissa joku ehdokkaista saa yli puolet annetuista äänistä, tulee hän valituksi. Ellei kukaan saa yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan toinen äänestys. Ellei toisessakaan äänestyksessä kukaan ehdokas ole saanut yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan kolmas äänestys kahden toisessa äänestyksessä eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Jos toisessa äänestyksessä on tarpeen selvittää, ketkä yhtä paljon ääniä saaneista pääsevät kolmannelle kierrokselle, ratkaistaan asia arvalla. Jos äänet jakautuvat kolmannessa äänestyksessä tasan, vaalin ratkaisee arpa.

Jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja eroaa kesken toimikauden tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, edustajistolla on oikeus varsinaisessa kokouksessaan valita uusi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Vaalista on ilmoitettava kokouskutsussa.

Hallituksen jäsenten vaali
Ehdokasasettelu tulee tehdä aina kyseessä olevan vaalivuoden 31.3. mennessä sähköisesti hallituksen osoittamalla tavalla tai hallituksen puheenjohtajalle.

Vaalit toimitetaan aina suljettuna suorana lippuäänestyksenä ehdokaslistaa käyttäen siten, että ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle, jolloin ehdokaslistalla eniten ääniä saaneet valitaan hallituksen varsinaisiksi jäseniksi 22 § mukaisesti. Etäosallistujien kohdalla suljetuissa lippuäänestyksissä käytetään sähköistä äänestämistä.

Hallituksen varajäsenten vaali
Ehdokasasettelu tulee tehdä aina kyseessä olevan vaalivuoden 31.3. mennessä sähköisesti hallituksen osoittamalla tavalla tai hallituksen puheenjohtajalle.

Vaalit toimitetaan aina suljettuna suorana lippuäänestyksenä ehdokaslistaa käyttäen siten, että ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle, jolloin ehdokaslistalla eniten ääniä saaneet valitaan hallituksen varajäseniksi 22 § mukaisesti.

Varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia. Etäosallistujien kohdalla suljetuissa lippuäänestyksissä käytetään sähköistä äänestämistä.


17 §
EDUSTAJISTON TOIMIAIKA
Edustajiston toimikausi alkaa välittömästi edustajiston järjestäytymiskokouksen avauksesta ja kestää seuraavan edustajiston järjestäytymiskokouksen avaukseen asti.

Mikäli edustajiston jäsen on estynyt saapumasta johonkin edustajiston kokoukseen, kutsutaan hänen tilalleen 14 §:ssä mainitulla tavalla määräytyvä varajäsen. Edustajiston puheenjohtajan tulee kokouksen alussa todeta ilmoitetut esteet ja paikalle saapuneiden jäsenten puhe- ja äänivalta.

Mikäli edustajiston jäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai mikäli edustajiston jäsenen paikka esteen takia tulee pysyvästi avoimeksi, edustajiston tulee hallituksen esityksestä kutsua 14 §:ssä mainitulla tavalla valittu varajäsen edellä mainitun jäsenen tilalle toimikauden loppuun asti.

18§
EDUSTAJISTON VARSINAISET KOKOUKSET
Edustajiston varsinaiset kokoukset ovat vaalivuonna kolmen kuukauden sisällä vaalin tuloksen vahvistamisesta pidettävä järjestäytymiskokous ja joulukuun loppuun mennessä pidettävä syyskokous sekä vaalivuoden välisinä vuosina kesäkuun loppuun mennessä pidettävä kevätkokous ja joulukuun loppuun mennessä pidettävä syyskokous.

Kokousten ajan ja paikan määrää hallitus.

Vähintään kerran toimikautensa aikana edustajisto vahvistaa yhdistyksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja arvioi niiden toteutumista sekä päättää niistä toimenpiteistä, joihin arviointi antaa aihetta.

Hallituksen päätöksellä ja hallituksen erikseen määräämänä voi edustajiston kokoukseen etäosallistua kokouksen aikana. Etäosallistumiseen käytetään tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä. Etäosallistujien kohdalla suljetuissa lippuäänestyksissä käytetään sähköistä äänestämistä.

Edustajiston kevätkokouksessa
1. arvioidaan edelliseksi toimintavuodeksi asetettujen tavoitteiden toteutumista ja toiminnan taloudellista tarkoituksenmukaisuutta sekä päätetään niistä toimenpiteistä, joihin arviointi antaa aihetta
2. käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
3. päätetään ylijäämästä/alijäämästä

Edustajiston syyskokouksessa
1. asetetaan tavoitteet seuraavaa toimintavuotta varten
2. määrätään jäsenten jäsenmaksun suuruudesta kuitenkin siten, että yhdistyksen kunniajäsenet eivät ole velvollisia suorittamaan em. jäsenmaksua
3. päätetään vuosittain jäsentenjäsenmaksujen suuruuksista. Yhdistys voi periä erisuuruisia jäsenmaksuja jäseniltään
4. vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio
5. valitaan seuraavaksi tilikaudeksi tilintarkastaja, jonka tulee olla KHT-tutkinnon suorittanut tai tilintarkastusyhteisö ja toiminnantarkastaja sekä näille varahenkilöt

Edustajiston kokouksessa päätetään äänestys- ja vaalijärjestyksestä vaalivuotta edeltävänä vuonna.

Vaalit suoritetaan suljetuin lipuin. Vaaleista on määräykset näiden sääntöjen 16 §.

Hallituksen varsinaisilla jäsenillä, hallituksen varajäsenillä ja yhdistyksen toimihenkilöillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Lisäksi kokous voi antaa läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin henkilöille tarvittaessa.

19 §
EDUSTAJISTON YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS
Edustajiston ylimääräinen kokous pidetään, jos edustajisto, hallitus tai 1/5 edustajiston jäsenistä katsoo sen tarpeelliseksi.

Edustajiston ylimääräinen kokous pidetään myös, jos 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatii.

Hallituksen päätöksellä voi edustajiston ylimääräiseen kokoukseen etäosallistua kokouksen aikana myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Etäosallistumisen mahdollisuudesta ja tavasta on mainittava kokouskutsussa.

20 §
KUTSU EDUSTAJISTON KOKOUKSEEN
Edustajiston kutsuu koolle hallitus.

Edustajiston kokouksiin on toimitettava kutsu sähköisesti edustajille vähintään kuukausi ennen kokouspäivää ja esityslista, jossa on mainittava käsiteltäväksi tulevat asiat vähintään 14 päivää ennen varsinaista edustajiston kokousta.

Ylimääräisiin kokouksiin kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava edustajiston kokouksessa käsiteltävät asiat. Asiaa ei voida ottaa kokouksessa lopullisesti päätettäväksi, ellei siitä ole kokouskutsussa mainittu, mutta niistä voidaan keskustella.

Kiireellisissä tapauksissa voidaan edustajiston ylimääräinen kokous kutsua koolle edellä mainituin tavoin kolme päivää ennen kokousta. Kiireellisyyden arvioi hallitus.

Mahdollisesta etäosallistumisesta ja osallistumistavasta on mainittava kokouskutsussa.

21 §
ASIOIDEN KÄSITTELY EDUSTAJISTOSSA
Edustajiston puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja avaa kokouksen ja johtaa siinä puhetta.

Edustajiston kokouksessa on kullakin edustajiston jäsenellä yksi ääni. Edustajisto on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään 2/3 osaa valtuutetuista, joista ainakin yksi on puheenjohtajistoon kuuluva.

Edustajiston päätökseksi tulee asiaäänestyksessä mielipide, jonka puolesta on annettu yli puolet annetuista äänistä, jollei näissä säännöissä päätös edellytä suurempaa äänten enemmistöä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.

22 §
HALLITUKSEN KOKOONPANO, TOIMIAIKA JA TEHTÄVÄT
Hallituksen tehtävänä on johtaa yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja edustajiston kokouksen antamien ohjeiden ja päätösten mukaisesti.

Hallituksen tehtävänä on;
1. kutsua koolle edustajiston kokoukset sekä valmistella niissä esille tulevat asiat
2. panna toimeen edustajiston tekemät päätökset
3. johtaa yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja edustajiston päätösten mukaisesti
4. johtaa ja kehittää yhdistyksen toimintaa
5. ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin yhdistyksen tarkoituksen edistämiseksi
6. edustaa yhdistystä
7. pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä
8. hoitaa taloudellisesti yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta, ottaen huomioon sääntöjen määräykset ja edustajiston kokouksen antamat ohjeet
9. ottaa palvelukseen ja vapauttaa yhdistyksen tarvitsema muu henkilökunta ja päättää talousarvion puitteissa sen palkkauksesta
10. valvoa ja kehittää yhteisöjen ja yhdistyksen jäsenten ammatillista asemaa tekemällä esityksiä viranomaisille, antamalla lausuntoja sekä käymällä neuvotteluja viranomaisten kanssa.

Hallitukseen kuuluvat 4-6 varsinaista jäsentä, 2-3 varajäsentä ja puheenjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtajan toimikausi on kolme vuosi.

Hallituksen puheenjohtajan, varsinaisten ja varajäsenten toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen puheenjohtajan, varsinaisten ja varajäsenten toimikausi alkaa edustajiston järjestäytymiskokouksen päättymisestä ja kestään seuraavan järjestäytymiskokouksen päättymiseen asti.

Mikäli hallituksen varsinainen jäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai mikäli hallituksen jäsenen paikka esteen tai eron myötä tulee pysyvästi avoimeksi, valitaan hänen tilalleen ensimmäinen hallituksen varajäsen.

Hallitus valitsee tarvittavat toimihenkilöt, joko keskuudestaan tai ulkopuolelta ja se voi asettaa alaisuuteensa tarpeellisia toimikuntia ja määrätä niiden tehtävät.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme hallituksen varsinaista jäsentä niin vaatii. Viimeksi mainittu kokous tulee pitää 14 päivän kuluessa siitä, kun kirjallinen pyyntö on saapunut hallitukselle tai puheenjohtajalle tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajalle. Kokouksen ajankohdasta tulee ilmoittaa hallitukselle kahden päivän sisällä pyynnöstä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä on läsnä.

Hallituksen kokouksissa etäosallistuminen on myös mahdollista teknisen apuvälineen avulla.

Mikäli molemmat puheenjohtajat ovat esteellisiä, hallitus valitsee keskuudestaan kokoukselle puheenjohtajan, jolloin kokouksen päätösvaltaisuus edellyttää, että paikalla on kokouksessa valitun puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet hallituksen jäsenistä ja että yli puolet näistä on varsinaisia jäseniä.

Asiapäätöksissä tulee päätökseksi se esitys, jonka puolesta on annettu yli puolet kokouksessa annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.

Vaaleissa noudatetaan 16§:n määräyksiä.

23 §
TYÖVALIOKUNTA
Työvaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen valitsemat 1-2 muuta jäsentä. Työvaliokunta valmistelee hallituksen kokouksissa esille tulevia asioita ja hoitaa hallituksen sille antamia tehtäviä.

24 §
TOIMINTA- JA TILIKAUSI
Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina tilintarkastajille jätettäväksi
huhtikuun loppuun mennessä.

25 §
NIMENKIRJOITTAMINEN
[nt Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja/tai hallituksen määräämät muut henkilöt, aina kaksi yhdessä.]

26§
YHDISTYKSEN MERKIT JA KUNNIANOSOITUKSET
Yhdistyksen merkkiä voivat käyttää liiton jäsenet.

Edustajiston kokous voi kutsua hallituksen ehdotuksesta kunniajäseneksi koti- tai ulkomaalaisen henkilön, joka on työskennellyt ansiokkaasti ammatin tai yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi.

Yhdistys voi ottaa käyttöön erilaisia ansiomerkkejä sekä tunnustuksia ja myöntää niitä tunnustukseksi yhdistyksen ja ammatin hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Ansiomerkin ja tunnustuksen myöntää hallitus.

27 §
LIITON RAHASTOT
Yhdistyksellä voi olla toimintansa tukemiseksi rahastoja, joiden varojen käyttämisestä määrätään edustajiston kokouksen hyväksymissä rahastojen säännöissä.

28 §
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos asia kokouskutsussa olleen maininnan jälkeen on otettu edustajiston kokouksessa käsiteltäväksi ja muutosta on kannattanut kaksi kolmasosaa (2/3) edustajiston kokouksessa annetuista äänistä.

29 §
TOIMINNAN LOPETTAMINEN
Jos yhdistys päätetään purkaa, vaaditaan päätöksentekoon kolme neljäsosaa (3/4) edustajiston kokouksessa annetuista äänistä. Yhdistyksen jäljelle jääneet varat käytetään purkautumiskokouksen päätöksen mukaisesti yhdistyksen tarkoitusta edistävällä tavalla.

30 §
SAAVUTETUT JÄSENOIKEUDET
Tällä sääntömuutoksella ei loukata saavutettuja jäsenoikeuksia.